Arto Pulkkinen 18.9.2015
Kun tämä tilaisuus aikanaan päättyy, se siirtyy historiaan. Juhlan tiedot päätyvät paperille, ja myöhemmin arkistoon. Tähän tilaisuuteen osallistuvien muistikuvat jalostuvat muistoiksi, jotka säilyvät pääpiirteissään koko loppuelämämme ajan.
Me teemme historiaa joka päivä, niin juhliva yhdistys tänään kuin sen jäsenet ja jokainen meistä. Yhdistyksen menneeseen historiaan sisältyy 60:n vuoden ajalta runsaasti tapahtumia ja tilaisuuksia. Tapahtumia ei tietenkään voi jättää pelkästään muistin varaan, vaan on huolehdittava siitä, että tiedot ovat tallessa ja käytettävissä vuosien kuluttua niitä tarvitseville. Mainittakoon, että kaupunginarkisto on turvallinen säilytyspaikka, ja sinne otetaan mielellään yhdistysten arkistomateriaalia.
Lappeenrannan reserviläiset, millä nimellä tätä yhdistystä nyt kutsutaan, on tallettanut hyvin tapahtumiaan tähän asti ja näin välittänyt aiempien sukupolvien työt, toimet ja tapahtumat nykyiselle jäsenkunnalle. Nykyään tietoa voi jo tallentaa CD:lle tai DVD:lle. Tietolähteen vaatimattomuutta ei pitäisi kuitenkaan arkistoinnissa vähätellä, vaan murusistakin koostuu myöhemmin kattava historia monenlaiseen tarpeeseen.
Yhdistystämme olivat perustamassa 60 vuotta sitten sotien kokemat miehet. Jatkosodan päättymisestä oli kulunut noin 10 vuotta, ja oli syntynyt tarve pitää yllä sota-aikana saavutettuja kaveri suhteita. Sodasta voitiin jo puhua ja syitä analysoida että sen seurauksia mietiskellä. Samoin ajattelevia ja isänmaallisesti asennoituvia tarvittiin jo tuolloin, aivan kuten tänäänkin. Liitto oli jo perustettu hieman aikaisemmin ja sen aatemaailma ja tavoitteet tuntuivat sopivilta myös täällä. Niin Lappeenrantaankin perustettiin Lappeenrannan reservin Aliupseerit ry samana vuonna kuin liitto.
Toimintaa alkuun oli vähäistä. Yhdistystoiminta kuitenkin vähitellen vilkastui ja järjestettiin erilaisia kilpailuja sekä ryhdyttiin pitämään säännöllisiä kuukausikokouksia. Miesten turinatuokiot olivat jo tuolloinkin suosittuja. Samanhenkisten kanssa yhdessäolo oli antoisaa ja mieltä kohottavaa.
Asenneilmasto vaikutti toimintaan alkuvuosikymmeninä, vaikka toiminta oli täysin avointa ja kaiken puoluepolitiikan ulkopuolella. Toiminnan tarkoituksena oli yksinomaan yleiskunnon kohottaminen sekä terveellisten elämäntapojen harrastaminen ja maanpuolustushengen ylläpito.
Suunnistus, partiotoiminta, jotokset ym. täyttivät reserviläisen vapaa-ajat yhdessä ja erikseen, reserviläisyhdistyksen tuottamana tai omana, omista lähtökohdista lähtevänä
toimintana. Varusmiesaikana saavutetut fyysisen kunnon mittarit oli hyvä säilyttää jatkossa. Kertausharjoitukset osuivat harvoin kohdalle, joten niiden välillä oli pidettävä huoli hyvästä kunnosta.
Yhdistystoiminta oli yli 30 vuotta perustamisensa jälkeen matalan profiilin aikakautta. Tänä aikana ei voitu toimia vapaasti ulkoisten rajoitteiden takia.
Sotilaallinen koulutus puolustusvoimien antamana koulutuksena oli kielletty, mutta toimintaa pyrittiin laajentamaan muille sektoreille, niin että saatiin mielekkäitä kokonaisuuksia harjoituksiin. Neuvostoliiton lakattua olemasta, reserviläiskoulutus ja harjoitukset lähtivät liikkeelle nyt aivan uusille urille. Puolustusvoimien ulkopuolella annettava sotilaskoulutus pääsi kiellosta vapaaksi. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus käynnistyi noin 13 vuotta sitten. Turva-, valmius- ja jatkokurssit olivat suosittuja, ja niitä toimeenpantiin piirin alueella useita vuodessa. Reserviläistoiminta juuri nyt sisälsi niitä toimintoja ja elementtejä, mitä oli alkuvuosista asti kaivattu.
Paikallisosastotoiminta eli PAT on ottanut ohjelmiinsa osittain sellaisia tehtäviä, jotka reserviläisjärjestöt ovat aikanaan halunneet itse järjestää jäsenilleen. Tilanteen muuttuessa, vastuun on nyt ottanut Maanpuolustusyhdistys, joka pystyy tarjoamaan hyvin kattavaa kertausharjoitustoimintaa. Kurssiohjelmavalinnoissa on kuunneltu reserviläisten toiveita. Harjoitukset on tehty kaikkien toimijoiden yhteiseksi parhaaksi. Reserviläisyhdistykset ovat aatteellisia yhdistyksiä, ja ne ovat muuttuneissa olosuhteissa, suunnannet toimintansa esim. yhteiskunnallisiin ja kulttuurialan palveluihin ja tuotteisiin. Kokonaisvaltainen ihmisestä välittäminen on tämän päivän reserviläistoimintaa parhaimmillaan.
Yhdistyksen toiminnassa ovat olleet tärkeällä sijalla kunniavartiot sankarihaudoilla. On myös pystytty tarjoamaan vartiotoimintaa kuninkuusraveissa ja maatalousnäyttelyssä. Liiton tuottama joulutulet tapahtuma oli mukana pitkään 1990-luvulla. Piirin toimintaan osallistuminen on myös lisännyt yhdistyksen työmäärää ja näkyvyyttä, sillä varsin usein on piirin puheenjohtaja löytynyt yhdistyksemme joukosta.
Viimeiset 20 vuotta ovat Veteraanikeräykset olleet joka vuosi mukana työssämme. Tähän kunniatehtävään on aina löytynyt vapaaehtoisia. Tämä toiminta on antanut kerääjälle sisäistä mielihyvää, kun saa olla käytettävissä tärkeällä asialla. Veteraanijärjestöt ovat panneet kiitollisuudella merkille tämän ystävällisen kädenojennuksen meiltä heidän suuntaansa.
Reserviläisliiton huipputapahtuman syyskuussa 2007 järjesti yhdistyksemme. Tapahtumaan osallistujille esittelimme mm. Nuijamaan rajavartioaseman, Salpa-aseman Rutolassa ja Huhtiniemen kaivaukset. Mukana oli n. 110 vierasta eri puolilta Suomea.
Liiton vuosikokousta ja Etelä-Karjalan piirin 50-vuotisjuhlaa vietettiin huhtikuussa 2009 Lappeenrannassa. Juhlien järjestäminen, ohjelma valinnat ja esiintyjät olivat ensisijaisesti Lappeenrannan reserviläisten vastuulla. Näistä kisoista saatiin positiivista palautetta ja selvisimme koitoksesta hienosti maaliin.
Salpamies-huomionosoitus tuli toiminnan tehostajaksi vuonna 1990, ja on edelleen aktivoimassa jäseniä reserviläistoimintaan. Salpakivi on kiertänyt nyt jäsenten joukossa 14 vuotta ja kiertää edelleen. Kiven jalustan neljälle sivulle on kaiverrettu jokaisen Salpamiehen nimi ja Salpamiesvuosi, muistuttamassa muille ahkerista reserviläisistä kautta aikojen.
Naisosasto toimi miesten rinnalla vuoteen 2002, jolloin se lakkautti itse itsensä. Syynä oli lähinnä se, että aktiiviset toimijat ja vastuunkantajat ikääntyivät ja nuorempia ei tullut mukaan riittävästi. Mainittakoon, että naisosasto on lahjoittanut yhdistykselle oman lipun, joka vihittiin 7.5.1964.
Rakuunamäen aliupseerikerhorakennus toimi kokous-, pikkujoulu ym. juhlien pitopaikkana. Sen menetys vuonna 2001 oli suuri isku, koska korvaavaa tilaa ei ollut käytettävissä. Rakennuksessa oli tilat yhdistyksen arkistolle ja muistoesineille. Sotilaskodin järjestötila on nyttemmin osittain korvannut menetetyt tilat. Lisäksi on ollut käytettävissä tarpeen mukaan Upseerikerhon ullakkotiloja.
Vielä eräs tapahtuma on syytä mainita tässä yhteydessä, nimittäin Ylämaan Reserviläiset lopetti toimintansa yhdistyksenä vuonna 2007. Osa sen jäsenistä siirtyi Lappeenrannan Reserviläisten jäseniksi. Tämä lopetus tapahtui vähän ennen kuin kunta lakkasi olemasta ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Oliko tässä ratkaisussa nähtävissä Ylämaalaisilta mitä tuleman pitää, mene ja tiedä!
Reserviläisliitosta on sääntömuutoksen jälkeen tullut Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Sääntömuutoksessa avautui liiton jäsenyys myös armeijaa käymättömille miehille. Myös Lappeenrannan reservin Aliupseerit, on liittoa mukaillen, muuttanut sääntönsä, että myös nimensä. Nyt yhdistykseemme pääsee mukaan kaikki, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt ja hallitus hyväksyy hakijan. Sääntöjen muutos on tuonut lisää nuoria jäseniä, miehiä että naisia. Uudesta tilanteesta on vain pelkkää hyvää sanottavaa.
Yhdistyksen jäsenmäärä on tänään 290. Näistä aliupseereita on 228, miehistöön kuuluvia 50, naisia 6 ja muita yhteensä 9.
Yhdistyksellä on ollut 60 vuoden aikana 19 puheenjohtajaa. Näistä yhdeksästoista on nykyinen puheenjohtajamme Jarmo Ruti.
Reserviläinen on oivallinen harrastusmuoto, siitä on todisteena kuluvat 60 toiminnan vuotta.
laadittu tammikuussa 2007
Lappeenrannan Reservinaliupseerit r.y. perustaminen
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Lappeenrannan Aliupseerikerholla 20.5.1955. Perustajajäseniä olivat Erkki Kaita, Toivo Inki ja Juhani Ekholm.
Toiminta ensimmäisenä vuotena oli vähäistä. Toiminta kuitenkin vilkastui ja järjestettiin erilaisia kilpailuja, käytiin kunnianosoituksissa sankarihaudoilla ja alettiin pitää säännöllisiä kuukausikokouksia. Yhteiskunnalliset asenteet vaikeuttivat toimintaa vielä 60- luvullakin vaikka ”toimintamme on täysin avointa ja kaiken puoluepolitiikan ulkopuolella”. Ns. vaaranvuodet tuntuivat varjostavan vielä toimintaa. Toiminnan tarkoituksena oli kansalaisten maanpuolustushengen ja jäsenten maanpuolustuskuntoisuuden ylläpito.
Jo aikaisemmin 3.11.1935 Suomen Aliupseeri- lehden numeron
15/1936 mukaan Lappeenrannassa oli perustettu Aliupseeriyhdistys, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli ylikersantti P.Liimatta ja sihteeri res. alik. Y.Raussi.
Tuolloin oli harvoin kertausharjoituksia ja reservissä olevat aliupseerit halusivat seurata kehitystä oman yhdistyksen puitteissa. Jokainen aliupseeri piti pyhänä seurata velvollisuutenaan säilyttää ja kehittää palvelusaikanansa saamaansa sotilaallista taitoa ja tietoa. Koulutusta oli mm. luentoina ja kaasukoulutuksena ja ne pidettiin ao. sotilasviranomaisten kanssa ja avustuksella. Iltamaretkiä ja pikkujouluja järjestettiin jäsenistölle. Kerho hankki myös työpaikkoja jäsenilleen; tämä huoltotoi minta lisäsi jäsenmäärää, josta meillä ei nykyään ole tallella tietoja.
Valitettavasti tästä toiminnasta ei ole tallella asiakirjoja.
| Puheenjohtajat
Lauri Arlo Reino Portaankorva Pentti Kopsa Onni Sauna-aho Ilmari Numminen Jussi Potinkara Taisto Nikku Mauri Pasanen Martti Kolhonen Pentti Saikko Lauri Orpana Pentti Saikko Kalevi Ikonen Juhani Ronkanen Kauko Luostarinen Markku Hatakka Mikko Paalumäki Risto Häkämies Juha Vanhanen |
1955-1956
1957-1958 1959 1960-1965 1966-1967 1968 1969 1970-1972 1973-1974 1975-1979 1980-1983 1984-1990 1991-1992 1992-1993 1994-1998 1999-2002 2003-2004 2005-2008 2009- |
| Sihteerit
Reino Portaankorva Lauri Kolkka Pentti Kopsa Asko Kinnunen Pentti Kopsa Lauri Kolkka Toivo Lintumäki Asko Kinnunen Reijo Airikka Leo Lyijynen Markku Tiittanen Juhani Ronkanen Pentti Ikonen Toivo Lahti Tapio Hintikka Arto Pulkkinen Matti Kauppinen Laura Salonen Arto Turunen Matti Kauppinen |
1955
1956-1960 1961-1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970-1971 1972-1973 1974-1975 1976-1980 1981-1982 1983-1986 1987-1996 1996-2000 2001-2003 2003-2005 2006 2007-2008 2009- |
laati 11.1.2007 Taisto Aaliniemi